Kotona Pörliinissä.

Neljä päivää suuressa kaupungissa, syyskuussa 2016

takaisin

Torstai, osa 4/4

Tässä osassa katsellaan auringonlaskun maailmaa junan ikkunan läpi ja lennetään sitten kotiin.

"Satuin aika hyvin kun olin ostamassa heroiinia /
jätän tämän tähän tiedän milloin mistä sopii mainita."

Julisteiden liimaajat.

Urban Spree ja rumutukaani sillalta nähtynä, kaasupullot turvallisesti auringossa.

Juliste lähes sulautuu ympäristöönsä.

Juokse, juokse, kyllä sitä nauhaa riittää (naps!)

Pyörät kokoontuvat iltaisin kiskojen äärelle.

Jämävaunujen varikko.

Kerää koko sarja.

Hippi auringonlaskussa.

Purkillinen Botticellin Venusta.

Ponsuur että pätkähti.

Ikuisen remontin asema on aivan siedettävä tässä valossa.

Ihmisiä portaiden täydeltä.

Junat tykkäävät kyttyrää.

Tässä valossa mikä tahansa näyttää hyvältä.

Ostbahnhof.

Osbahnhof sisältä.

Ossin kanakebab

Pitkät kiskot kimmeltää.

Alexanderplatz jää talojen taa.

Porauksen ääniä: Porr, porr.

Rautatie taipuu.

Berliner Dom ja museosaaren pylväiköt.

Maalaapa perässä.

Hieman vinoa urbanismia.

Potsdamer Platz tuolla jossain.

Hauptbahnhof, taas.

Tiloja, valoja ja värejä.

Sinisellä junalla itäänpäin.

"Paratiisi maan päällä." No jaa.

Käytävä jatkuu aina vaan.

Aseman ulkopuoli ei vakuuta ihan samalla mitalla.

Voitonpylväs liian monen lasin läpi.

Värinmäärittely: oranssi.

Seos? Yuppie tect?

We're on a road to nowhere.

That's sickening.

Smart onkin ihan liian iso.

Tegelin kentällä alkaa tila loppua; ratkaisu löytyy näemmä pressuhalleista.

Sinne meni.

Koneessa jo. Jihuu.

Kiitorata häämöttää.

Whii.

Bongaa lennonjohtotorni.

Länsipuolen lähetystorni on hämmennyksen luomiseksi valaistu punaisella.

Etualalla arvatenkin tukkutori.

Tämä pitäisi kai tunnistaa. Silti en.

Toisilla teillä on eriväriset valot.

Melko hieno kaupunki, ehkä jossain Puolassa.

Helsinki-Vantaan kiitotie.

Terveiset Berliinistä.

takaisin

edellinen