Maribo, Lollandin saari, Tanska. Tänään ollaankin yötä erikoisjännässä maatilamajoituksessa. Sivurakennukseen on tehty huoneistoja, tämäkin on isompi kuin meidän oma koti. On keittiö, on terassi, on pihalla aitauksessa lampaita ja vuohia, on vanha ja harmaantunut ranskanbulldoggi - ja on vapaana juoksentelevia erimerkkisiä kanoja ja kukkoja. Tunkiota ei ole, mutta kieuntaa riittää. Maaseudun rauha, mitä nyt moottoritie kohisee, ja joku idiootti popittaa kehnoa tenkojumputusta autossa. Hyvä, etten ole häijy mies ja mene laittamaan ranskista tulille ja Rancidia täysille.
Maatilamajoitus, sisäänkäynti.
Luonto ja eläimet vahvasti läsnä.
Vaatimaton päärakennus.
Itse majoitumme länsisiivessä. Porukkaa riittää.
Huoneistossa: vakavasti otettava vaahtosammutin.
Poistumistiet merkittynä. Meniskö läpi ELY:ssä?
Kukko kaitsee laumaansa.
Toinen kukko kukkoilee muuten vaan.
Turisti ja kotieläimet.
Kana pesitsee.
Laumanjohtaja vaihtuu äkkiä.
Toisessa aitauksessa lampaat äksyilevät.
Pölyinen kana hiekkakylvyssä.
Tätä laumaa sinä et johda, kukkoseni.
Väsynyt kili pikkuinen.
Tomeran kananpojan tylyt jalat.
Toinen kananen ei ole ihan niin jalkatorvi (leghorn.)
Nää on mun maita.
Nää on ton maita. Eikö jo mennä kylille?
Maribo on normaali tanskalainen pikkukaupunki, keskusta söpö ja pieni, ostari kuin 70-luvulta mutta aivan uusi - ja toimiva, kun liiketiloissa on liikkeitä eikä pelkkää kaljakuppilaa ja pizzakebabia. Lolland-kortteja on saatava, ja saadaankin - mutta sitä ennen pysähdys erikoispitkän erikoismiehen erikoisolut- ja tupakkakaupassa. Ulos kärrätään juuri mummoa röökiostoksilta pyörätuolissa, se puristaa tyytyväisenä sätkäpussiaan. Jälkeemme tulee vielä toinenkin, vain hieman lyhyempi mies - ja kun ne kuulevat, että olemme Suomesta, repeää riemu: hei, Jørgen tässä on puoliksi suomalainen, üksi kakssi koume, eikös se tuollaista ole? NE nauravat MEIDÄN oudolle kielellemme. Høh. Että kamelåså vaan teillekin. (Katso tubesta tai alta, jos et tiedä.)
Matkailun glamouriin kuuluu ehdottomasti nyrkkipyykki lavuaarissa. Puhtaita sukkia tulee yhdeksän kappaletta, yksi on kai hävinnyt pesussa. Näihin kuviin Lollandista.
No mennään toki. Downtown Maribo.
Oi, mikä sykkivä metropoli.
Kaj Munk, näytelmäkirjailija ja ankara natsienvastustaja.
Ihmisvilinää torilla.
Vessa o_o
Nuoriso kävi täällä.
Pöllöjen ajatukset voi melkein nähdä.
Ai saatana kun polttaa tää kynttilä! *puuh* *puuh*
Madallettu kissa.
Kaupassa torin laidalla. Mitähän Marimekko on tästä mieltä?
Tärkeä hallintorakennus ja erikoissuihkulähde.
Miksi täti alistaa kalan?
Viimeisin teknologia.
Keltainen idylli.
Mitäpä niillä räystäillä.
Ikkunat ja niiden heijastumat.
Suoria taloja, taas kerran.
Joo, tää on tosiaan mun keltaiselta kaudelta. (Maali oli tarjouksessa...)
Hieman maanisesti leikattu pensasaita.
Naakkapari.
Punainen talo, peilissä valkoinen talo.
Umpikuja.
Rentojen hippien suojatie.
Majapaikan vahtikoira vahtii (herkkuja se kerjää.)
Paikallinen olutkokemus. Ei ollut häävi.
Hippi ja vuohet. Bää.
Nom nom nom.
Bää.
:P
Ota sinä ratamo, niin minä otan kuvan.
Lammas epäilee.
Pässi ei epäile.
Mikäs hippi täällä pyörii?
Sanonta "lauhkea kuin lammas" ei todellakaan ole näistä kavereista peräisin. Katsokaa noita silmiä.
