The hills are alive with the sound of no.

Autoillen Alpeille kesäkuussa 2016

takaisin

Tukholma - Trelleborg

Huomenta täältä vessasta. Kyllä, juuri näin on.

11.6.2016

Trelleborg, Ruotsi.

Laivamatka Tukholmaan oli melkeinpä sama kuin aina ennenkin - tällä kertaa kapteeni tosin ajoi rantaväylää, jossa on paljon enemmän näkemistä, kuten saaria ja kiviä. Itse toki istuin ravintolassa selkä ikkunaan päin koko sen ajan. Gabriella on uudistunut ja ravintolan hampurilainen samalla pienentynyt; näin käy harvoin ohjelmistopäivityksien kohdalla. Maku oli toki myös parempi kuin ennen, ei pienintäkään häivähdystä Windows 10:n pakkosyötöstä.

Laivan sisustustakin on uusittu, mutta vain osittain; cooli, viileänharmaa (90-lukuinen) seinä ei oikein soinnu kirkkaaseen laivastonsiniseen kokolattiamattoon, jossa on outoja köysikuvioita. Eikä sovi 80-luvun mukaklassinen, taustavalaistu lasikatto nykytrendikaton viereen - siis sellaisen, jossa on putket näkyvissä ja paljon mattamustaa maalia. Ostin verovapaasta kaksi hyvää erikoisolutta ja yhden huonon - joka onneksi kuohui avatessa kuin ravistettu shamppanja. Ei tarvinnut maistella sitä kauaa.

Ruotsin läpiajo oli samaa puudutusta kuin ennenkin. Pakollinen pysähdys Brahe Husin linnanraunioilla ja 88-merkkinen jäätelö, Vätternin syvä sinisyys ja autereinen horisontti. Pääskyset kirmailivat ja laaksosta levisi lehmänpaskan syleilevä tuoksu.

Juuri ennen Saabin lentokonetehdasta oleva kummitushotelli jäi taas kuvaamatta, se tulee aina niin yllättäen. Paikka muistuttaa elävästi Kummelista tuttua majataloa, sitä, jonne tulee kohta LAKAISIJAT. Reilut pari hetkeä myöhemmin kuski ajoi harhaan.

Olin koko ajan seuraavinani tuttuja E4-opasteita, vaan äkkiä oltiinkin jossain keskellä metsää, menossa kohti Göteborgia. Navigaattori ei ole tällä pätkällä käytössä - siihen kun ei mahdu riittävästi tietoa. Piti valita joko Etelä- tai Pohjois-Eurooppa; jättää pois joko Ruotsi tai Italia. Nyt kävi sitten näin. Hetken kiroilun ja päänraapimisen jälkeen uusi reittikin löytyi - eikä sielläkään ollut kerrassaan mitään nähtävää.

Hipit tankattiin Värnamon ICA-marketissa ja ranskis ST1:sellä. Siellä mainostettiin kylmäasemien hyviä puolia - voi mm. piereskellä vapautuneesti. Kuva seuraa kommenteissa. Taukopaikkojen valinta meni muutenkin ihan napiin; muutaman kilometrin päässä oli aina hieman kivempi. Tai, kuten tänään, huomattavasti parempi. Pysähdyimme jaloittelemaan mm. juuri ennen huoltoasemaa, jolta olisi ollut huikeat näkymät Juutinraumaan, Malmöhön ja the sillalle - ankeaan rekkaparkkiin, josta ei näkynyt kuin pusikkoa. Olisihan sitä tietenkin voinut pysähtyä uudelleen, nyt kun ajattelee...

Trelleborgiin ajettiin taas palmujn reunustamaa bulevardia. Etelässä ollaan, muttei ihan niin etelässä. Talot muuttuivat kyllä jo ihan tanskalaisen näköisiksi, unikkoja tunkee pientareilla, eikä ihmisten puheesta saa selvää, että sikäli. Hostelli on sama kuin viimeksi, mitäpä sitä hyvää vaihtamaan. Toinen hippi lähti kaupan kautta lepuuttamaan, toinen tahtoi vielä nähdä Trelleborgille nimen antaneen trelle-borgin eli viikinkien ympyrälinnan. Kyseessä on toki kopio, koska rakenne koostuu lähinnä maavalleista ja isoista tukeista - ei sellainen vuosisatoja säily, saati tuhansia. Uusiopyörylä sijaitsee sentään samalla paikalla kuin entinenkin - tai no, siitä saatiin rakennettua vain neljännes, kun tuli ikävästi kerrostaloja tielle.

Edellistä kirjoittaessa tuli jotenkin huijattu olo - itse paikka oli kyllä hieno ja yllättävänkin massiivinen. Ei tuollaisen kimppun tekisi mieli hyökätä edes pyssy kourassa, eikä varmaan tehnyt myöskään vuonna keppi ja kivi, kun aseina oli lähinnä - keppi ja kivi. Kävin vielä tarkistamassa palmubulevardin, joka istutettiin ensimmäisen kerran tyylikkäänä vuonna 1982. Parimetriset puuntyngät talvehtivat toki sisällä.

Hostellille nauttimaan iltasta, kakkosolutta ja patonkia. Täällä myydään näes patongintäytetahnoja rasioittain - makuja on kymmeniä. Siihen leipä kylkeen ja a vot. Soisi rantautuvan meillekin, tällaisen systeemin - halvempaa ja tuoreempaa kuin valmiiksi täytetty. Tanskasta tuttua makrillisalaattia ei ollut, pettymys oli se.

Huomenna laivalla Rostockiin ja sieltä ranskiksella Dresdeniin. Tu-dui.

Ai niin: jonkin verran lisämateriaalia instagramissa hästäkillä hippienautoloma2016.

Autokannella. Joko saa painaa kaikkia nappeja?

Lähtiessä tuossa ei ollut seinää. Kai se siirtyy.

Kartanlukija valmiina - navigaatiosetä vähän vähemmän.

Komeasti polttaa kumia pakettiauto.
-Ne on ratakiskot.

Tästä ajamiseen tottuu ehkä joskus.

Normaalisti kai kävelisi tuone.

Danviksbronin nostosilta.

Keskustatunneli. Jihuu.

Vauhdin hurma.

Risteys.

Nyt kyllä.

Melkoista Star Trekkiä.

Valo tunnelin päässä. Ah, miten kekseliästä.

Leikkaus Grännaan - välissä ei tapahtunut mitään. Sellainen vastakkainasettelu.

Brahe Hus, onhan siellä, moottoritien ali, käytävä.

Epäpaikka.

Melkoiset värit tänään.

Korkea kesän päivä.

Laajakulmalla mahtuu kuvaan.

Lautta Visingön saarelle ja takaisin.

Autereinen Gränna.

Päin heiniä.

Instagram-käsittely.

Jokohan ulos voi mennä?

Ei voi. Nää on mun maita.

Niinpä näkyy olevan.

Melkein kuin abstrakti maalaus.

Taukojuomaksi erikoislimua. Lokki tahtoo osille.

Tie jatkuu, järvikin näkyy.

No, näkyy ja näkyy.

Ja kun vihdoin löytää pysähdyspaikan -

- näkymä on ...kiehtova.

No, mennään sitten.

Ei tämä tästä muutu.

No okei, ehkä vähän muuttuu.

Kylmäasemalla tankkaamisen ilot - jossain päin Skånea.

Näkymä oli tieltä hieno, täältä ei niinkään.

Malmö näkyvissä, meri horisontissa.

Sknånen ehkä ainoat korkeuserot.

Alkaa vähitellen näyttää Tanskalta.

Lehmiä rantaniityllä, horisontissa the silta.

Vasemmalla silta, horisontissa Tanska.

takaisin

edellinen - seuraava