Alas ja ylös

Autoillen Alpeille kesäkuussa 2016

takaisin

Český Krumlov 6/8

Varmasti tunnelmallista illalla, kun hyttynen hyrisee.

Romanttiset rakennustelineet. Yhdessä kasvaa ruohoakin.

Tänne ei varmaankaan saanut mennä. Menin silti.

Ei niin jännää ku luulis.

Miten täältä pääsee pois?

Säätila lähestyy jälleen.

Minnehän menevät portaat?

Loputtomat portaat. Ei mennä sinne nyt.

Objektiiviko vääristää? Ei, vaan todellisuus.

Se vaan nukkuu.

Mutta mitä ääniä takaani kuuluu?

Että sellaista. Vähän kunnioitusta vainajalle, kiitos.

Vaikuttaa lupaavalta.

Viereisessä kaupassa 2 litraa Kozelia noin 1,60e.

Paikallinen muoriso ei arvosta pyllytuolien kuvaajia.

Katto hieman kesken, mutta piippu yrittää tosissaan.

Urpot kanottavat valtoimenaan.

Missä pelastajani viipyy?

Kaik pittää ain ite tehä!

Peräaallosta näkee mutkittelun.

Hyvät mainosteet. Menisitkö hostelliin, jossa ei ole suihkua, sänkyä tai kahvia?

Tekokivet kaartuvat kulman ympäri. Alkaa taas sataa.

Hostelli-postelli Tsekeissä-pekeissä.

Vltavaa voisi luulla kaduksi.

Vaan ei enää.

"Ei sitä tarvita enää. Vie luolaan vaan."

Urpoja maalla, urpoja vedessä. Aina urpoja edessä.

Alkaa mennä dramaattiseksi.

Pulloposti.

"Katsoppas Irmeli, tuo on nyt sellainen joki."

Aurinko hehkuu.

Mineraalivettä suoraan lähteestä.

Juhannusruusu hieman etuajassa.

Pelkkää sommitelmaa koko kaupunki.

Portaiden linnalta piti laskeutua tähän. Eivät tosiaan taida olla käytössä.

Synkkenee ihan tosissaan.

Pilvet väistyvät yllättäen - hippikin hämmästyy.

takaisin

edellinen - seuraava