Pikamarssia etelään

Autoillen välimerelle kesäkuussa 2017

takaisin

Grossglockner: murmeliöverit

No huomenta sullekin.

Nyt murmeleja etsimään.

Laskeutuminen vuorelta kärsimättömän motoristin edellä. Bongaa murmeli!

Heti löytyy toinen.

Sillä on tärkeää murmeloitavaa toisaalla.

Hippulat vaan vinkuvat.

Lumi pöllyää.

Pysähdymme katselemaan, josko olisi lisää kavereita.
Löytyy vain tällainen.

Ja kukkia ja mehiläisiä. Tai no, kärpäsiä.

Ilmassa on keväinen tuntu.

Sininen on jonkin sortin katkero - kasvitieteilijät luokitelkoot itse. Fernet Branca se ei ole.

Tuolta siis tultiin.

Ihan aiheellinen varoitus.

Sama mutka kuin eilen, nyt ilman heijastusta.

Pasterzen jäätiköllä taas.

Murmeli näkyvissä.

Liikahti. Elossa on, mutta laiska.

Toiset osaavat rentoutua.

Sinipaitainen retkeilijä.

Suuvettä Margaritzenstausee:ssä.

Pikkulammessa hieman eri väristä.

Lähikuvat murmelista ja vesiputouksesta sisältyvät tähän näkymään. Putouksen löytää, murmelia ei.

Yllättävää savutusta. Syy ei ikinä selvinnyt meille.

Murmelin suojaväri on aika toimiva.

Mahtaa olla mineraalista vettä.

Saisikohan tuolla kivipestyä farkut?

Jaaha, läheisempi murmeli. Hyvää aamupäivää.

Hyvin se sulautuu mättäisiin.

Kukkuu.

Kuulinko leipäpussin rapinaa?

Antakaa nyt, mä tiedän että teillä on.

No?

Pitääkö tulla sinne ylös hakemaan?

Oli hyvää. Anna lisää.

ANNA LISÄÄ!

...kyllä on kehno palvelu...

Leipä on siinä nenäsi edessä, urpo.

takaisin

edellinen - seuraava