Chatêau de la Roche-Guyon huutaa nimeäni -
siispä pieni ilta-autoilu

Sivupeili tekee kuvan

Seineä ei näy, mutta siitä nouseva usva erottuu

Entä missähän nyt ollaan?

En tunnista kylää, mutta tuo on apteekki. Niistä ei voi erehtyä täällä

Siellähän se torni jo näkyykin

Eikö kukaan ajattele lapsia?

Nuo ikkuna-aukot kallioseinässä, ah.

Liljain loisto ilta-auringossa

Ei kai tämä ole se fleur-du-lis?

Iltaa, risteilijät. Mistäs kaukaa tulette?

Musta ja valkoinen lintu

Sveitsistä? No tuota nyt ei usko kukaan. Halvimmissa hyteissä on sentään ikkuna pinnan yläpuolella.

Aika erikoiset jalat - tai ehkä sittenkin kaksi ihmistä

Ei taida riittää flaneeraajia, kun esplanadi noin ruohottuu

Kuva paranee lähes aina, kun siihen lisää ihmisen

Seuraava laiva lähestyykin jo

Hitaasti, mutta... hitaasti

Asuukohan tuolla kukaan enää?

Erikoisen pitkä satulaputki siinä

Joki ei liikoja aaltoile, kuten lastista huomataan

Ranskalaiset erikoispuut leikataan joka syksy lähes kaljuiksi - ja taas ne puskevat lehteä kuin ei mitään

Aurinko on vielä hetken ankara

Jokien vedenpinnat ovat kuulemma laskeneet niin, ettei laivoihin voi ottaa täyttä lastia - uisivat liian syvällä. Ei koske ainakaan tätä puskuproomua.

Heti alkoi soida päässä Juicen Napoleonin mopo.
Deux Pernod!

Muistin juuri, että otin mukaan erikoislinssin.
Leikitäänpä, siis.

Kyseessä on tietenkin vanha tuttu Helios 44-2, jonka etuelementti on käännetty nurinpäin

Tällä saa normaalipuskastakin psykedeliaa irti

Mitä suurempi aukko, sitä voimakkampi efekti

Tarkentaminen voi olla hankalaa, kun ei näe kunnolla

Auton katto -efekti ei näköjään toimi ollenkaan

Ollaan sitten ilman

Elvistelijä, puskee kolmea proomua ja hinaa yhtä

Köynnöskasvin karvaiset kärhöt ilta-auringossa